Tämä huivi(plus ne pari muuta keskeneräistä) on niitä harvoja töitä, kun maltan pysyä tiukasti ohjeessa tai kun ylipäätään neulon ohjeesta. Hullua sinänsä, kun hyllyt pursoilee käsityökirjoja ja -lehtiä.
Etsiskelin jotain pitsineulehuivin tapaista ohjetta edellytyksenä, että vaativuustaso ei ole liian kimurantti. Googlettelin ja törmäsin Heidi Alanderin suunnittelemaan Titanium-huiviin.
Huivimalli on todella kaunis ja simppeli neuloa, vaikka lopputulosta katsoessa voisi kuvitella toteutuksen olevan vaikeampi kuin todellisuudessa on. Tämä meni hyvin ns. sohvaneuleena, sillä ainaoikeaa tehdessä työ tuntui loputtomalta...
Olen neulonut huivini väljästi 5.5-numeron pyöröpuikolla. Lopputulos on kuohkean kevyt, joten tämä on parempi välikausikäyttöön kuin paukkupakkasille.
Lankana on kaikenkirjava Cewecin Trinidad superwash (www.lankamaailma.fi)... Värikylläisyyttä taas piisaa. Tulee mieleen revontulet, vaikka näin keväässä ollaankin jo menossa. Olen neulonut samalla ohjeella myös toisen huivin, mutta siitä tulee toinen postaus Vuosi väriterapiaa-haasteen tiimoilta...
Oi, tää onkin aika nätti malli. (: Etsiskelen nimittäin huivimallia toteutettavaksi, mutta en ole osannut vielä päättää minkälaisen teen, vaikka useita kivoja huivimalleja olen vilkuillut. Kaunis ja iloisen värinen tää sun versio! Vaikka on toi alkuperäinen harmaakin upea.
VastaaPoistaMalli on kyllä todella sievä ja simppeli. Yksivärisenäkin on tosi toimiva! ;)
VastaaPoista