sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Lapaslahjat x 2

Päätin muistaa kummipoikaa lämpöisillä joululahjoilla, kun pikkulinnut lauloivat, että hänellä on vähän lapasia.


Ekojen lapasten kupliva neulemalli löytyy Neulova Narttu-nimisen blogin ohjeista täältä http://neulovanarttu.blogspot.fi/ 
Tuolla on siis valmis Kupla-lapasten malli, tässä olen soveltanut omiani lähtökohtana ilmeikäs kupla-mallineule, lankana 7veljestä ja puikot numero 3.



Tokat lapaset on simppelit perusraidalliset, kokeilussa värikkäät Myboshi-langat. Neuloessa tuli mieleeni trooppiset hedelmät, banaanit, ananakset.. Väripiristettä talveen. ;)

Maatuska-kuusenkoriste

 
Maatuska kuusen oksalla

Novitan luotsaamassa Neulo-lehdessä (4/2015) oli mainio kuusenkoristeohje maatuskafaneille. Kokeeksi neuloin yhden sekalaisista langoista omilla koristuksilla. Täytteeksi kelpasi langanpätkät.

Mies tykästyi villaisen maatuskan hymyyn niin, että ehkäpä teen vielä (viimeistään ensi jouluna) muutamat maatuskat lisää kuusta koristamaan. :)

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Blogini nimi ja ulkoasun päivitys

 
Blogini "logo" ja taustakuva


Tänään suihkussa iski tajuntaani, että olen kirjoitellut tätä blogia vasta vähän aikaa, mutta silti tarpeeksi kauan siihen nähden, että olen unohtanut kokonaan mainita blogini nimen (Sirpukan solmuissa) alkuperän!!

Sirpukka on ihka-aito ja ensimmäinen lempinimeni ikinä. Kun synnyin, oli tuolloin synnytyssairaalassa hoitajilla tapana antaa vauvoille lempinimiä. Esimerkiksi minun kanssani sairaalassa oli yhtä aikaa ponteva poika, joka sai professorin tittelin. Ja koska olin kuulemma pieni ja sopusuhtainen, antoivat hoitajat minulle lempinimeksi Neiti Sirpukka. :) 

Vaikka blogin nimi on Sirpukan solmuissa, ei sillä varsinaisesti ole mitään tekemistä hienojen solmujen näpertämisen kanssa, tavallaan... Vaan olen niin hätäinen neulomaan ja virkkaamaan, että langat on aina solmussa (ja tämän koukuttavan harrastuksen myötä niskatkin ja miksei joskus mielikin, jos on kunnon pähkinä purtavana). Yleensä sakset on viimeinen keino, kun en malta tarpeeksi ajoissa koittaa solmuja saada auki. Tähän liittyen mieleeni tuli blogin ulkoasun päivitys - olen tuossa blogin esittelytekstissä maininnut saavani inspiraatiota rock- ja rockabillytyyleistä. Blogi on vielä kovin tuore ja omannäköisen ulkoasun löytyminen on ollut haastavaa. Blogspotin valmiit taustat jne. eivät olleet mieluisia vaan koin ne tappavan tylsinä. Niinpä tänään päätin tehdä omani, bannerin ja taustakuvituksen.

Piirtelin pari yksinkertaista rockabilly/tatuointityylistä kuvaa, mitkä kertovat jotain blogistani. Toisessa kuvassa on pääskynen (olisko sitten tämä Neiti Sirpukka??), joka onnistuu saamaan langan solmulle ja toisessa kuvassa olevat lanka ja sakset viittaavat "pahaan tapaani" sotkea langat umpparille. Käsivaraisesti piirretyt kuvat sitten skannasin ja tein eri versioita kuvankäsittelyohjelmalla. Pyörittelin kuvia blogini taustalla, ja viimein sakset ja lankakerät löysivät paikkansa hulvattomana, jatkuvana kuosina. 

Koko ilta meni yöhön asti kuvien maailmoissa, mutta blogin yleisilme ja tunnelma ovat nyt lähempänä sitä, mitä olen hakenut.

                                     Tässä vielä vähän kuvitusta. ;)





tiistai 8. joulukuuta 2015

Tonttulakki




Silmukan ytimestä-blogin joulukuun haasteena oli tonttulakki. Lisää tietoa haasteesta löydät täältä: http://silmukanytimesta.blogspot.fi  

Aiheena tonttulakki oli varsin kinkkinen: minulle tuli aina vain mieleen lapsuudenaikaiset punaiset tonttulakit kulkusineen, enkä halunnut lähteä niitä jäljittelemään tai tekemään mitään ennalta arvattavaa tai sellaista, mikä sopii ainoastaan jouluun.

Päätin valmistaa esikoiselle tonttulakin seuraavin kriteerein: lakki ei saisi olla punainen ja sitä tulisi pystyä käyttämään muulloinkin, esim. pihalla ulkoleikeissä. Löysin myös tonttulakille synonyymin, hiippalakki.

Jumituin pohtimaan joulutonttuja, kunnes hoksasin, että eiväthän kaikki tontut ole joulutonttuja - onhan niitä saunatonttuja, tallitonttuja ja muitakin. Valitsin langaksi lämpimän Trysil garnin Artic ullgarnin ja tonttutyypiksi Metsätontun - esikoinen kun tykkää niin isänsä kanssa käydä metsästä hakemassa puita. :) Aikomuksena oli luoda lakkiin vanhan ajan tunnelmaa ja siksi päätin tehdä ristipistoin Novitan vaaleanharmaasta Woolista jotain metsäaiheista kuviointia. Mielestäni kettu sopi hyvin Metsätontun lakkiin ja otin mallia Fazerin kettukarkista. Lakki on toteutettu alusta loppuun "omalla ohjeella".


Tonttu/hiippalakki
Yksityiskohta lakin ristipistokirjailusta
Tässä haasteessa ylitin itseni ja olin varsin kettu tämän tehtävänannon suhteen, sillä varsinaisesti lakkihan ei ole suoraan rinnastettavissa jouluun eli käyttöä on muinakin kuukausina. Mutta suotakoon minulle tämä pieni kiertopolku, olen katsonut lasten kanssa Petteri kaniinia lähes kyllästymispisteeseen asti ja siinä ohjelmassa kettu on ylivoimainen suosikkini. :D


maanantai 23. marraskuuta 2015

Lumisade-lapaset


 
Lumisade-lapaset


Löysin sattuman ja monen mutkan kautta Silmukan ytimestä-sivustolta (http://silmukanytimesta.blogspot.fi/2015/11/marraskuu-2015.html)haasteen, johon oli ihanan vaivatonta osallistua. 

Joka kuukausi näiden blogien ylläpitäjät antavat aiheen, mihin työn tulee liittyä: http://silmukansaalistus.blogspot.fi/
http://piponytimesta.blogspot.fi/
 
Kuvan lähde löytyy Silmukan ytimestä-sivun kautta
Marraskuun aiheena oli jää. Kaikkea muuta olen neulonut ja virkannut, mutta lapasista on aina pulaa! Luonnon ollessa synkimmillään valitsin langaksi Novitan ruskeanharmaan Lehto-langan - se oli varsin looginen valinta kun ulkonakin näytti yhtä harmaalta. Neuloin peruslapaset. Toiveissa oli saada hieman lunta, ja niinpä virkkasin silmämääräisesti valkoisesta Galan Mix Fiber-langasta lapasiin pilvet pinterestistä löydettyjen mallien avulla. Lasihelmistä tuli lumisade, mikä kuvastaa haasteessa haettua jäätä. 

Ja kuin pyynnöstä, heti lapasten valmistuttua saapui tämän talven ensilumi ja sitä sateli rutkasti. :)

Lumisade-lapaset "perusprofiilissa"
Yksityiskohta lapasesta
Lumisade-lapaset
Tunnelmakuvaa tältä päivältä - lisää näyttää lunta tulevan ;)

maanantai 9. marraskuuta 2015

Polka dots-pipo



Toissa viikonloppuna syntyi inspis tehdä Novitan Rose/ Rose mohair-langoista pallokuosillinen pipo Molla Mills-tyyliin. Ohje on oma, mutta Virkkuri-kirjat toimivat innoittajana. :) Aloitin virkkaamaan pipoa, mutta kuvio lähti menemään "kierteelle" eikä näyttänyt lainkaan palloilta. Siirryin pyöröpuikkoihin ja pipo syntyi neulomalla varsin sutjakkaasti. 

Halusin pipoon jonkin herkullisen yksityiskohdan, jotta se ei näyttäisi liian tavalliselta, mummumaiselta.. Olin katsonut äskettäin elokuvan Lumikki ja metsästäjä (yleensä en pidä fantasia/satuelokuvista, mutta tämä oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja taitavasti tehty) ja siitä syntyi ajatus omenanapin liittämisestä pipoon. Virkkasin tuollaisen mustan lipareen napin seuraksi. 

Polka dots-pipo
Polka dots-pipo
Yksityiskohta piposta
Tunnelmakuvaa
Herkutteluhetkiä pipon kanssa ;)
 

torstai 5. marraskuuta 2015

Retrokukkapeitto vauvalle


Jälleen oli raikas ja poutainen syyspäivä, enkä sen vuoksi malttanut pitää näppejäni erossa kamerasta: halusin ikuistaa yli kolme vuotta sitten tehdyn retrokukkapeitteen, sillä sen väritkin sointuvat syksyyn mainiosti.

Langat on seiskaveikkaa ja muuta sekalaista, ohje puolestaan löytyi täältä: http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=b16&d_id=28&lang=fi

Retrokukkapeitto
Retrokukkapeitto
Yksityiskohta peiton kukkivasta retrokukasta
 

lauantai 31. lokakuuta 2015

Cabochon-korvistelua

Cabochon-korviksia
Halloweenin kunniaksi eilen liimailin cabochoneja värikkäisiin korupohjiin. Aluksi mun käsitykset tän tyyppisistä koruista oli, että kuvat on tunkkaisia ja vanhanaikaisia ja ne on yhdistetty pronssin värisiin pohjiin tms. Mutta ebayssa ja aliexpressissä törmäsin sailor-henkisiin, pin up-tyylisiin yms. cabochoneihin ja cabochonvillitys oli valmis alkamaan. Lisäksi bongasin korupohjia karkkiväreissä - ei siis aina tarvitse olla kultaa, hopeaa tai pronssia kun voi huoletta väreillä leikitellä. 

Ja jos joku nyt ihmettelee, että mikä ihmeen cabochon, niin mun määritelmä lyhykäisyydessään on tällainen: valmis cabochon (=lasi, jonka alapuolella kiinni  kuva) liimataan korupohjaan. Markkinoilla myydään myös pelkkiä laseja eli kuvan voi leikata myös itse lehdestä tms. Mulla on jemmassa vanhasta Muumi-kalenterista pieni kuva Möröstä, mikä on aikomus käyttää tähän tarkoitukseen. Tähän mennessä oon tyytyny valmiisiin, kuvallisiin cabochoneihin. 

Liimaamiseen oon käyttäny ihan kunnon koruliimaa (G-S Hypo Cement). Aine on hajultaan aika tuhtia ja vaatii hyvät tuuletukset ja jopa kaasunaamarin. Osien pysyvyys on taattu kyseisellä liimalla, mutta toivon löytäväni miedomman vaihtoehdon, jos näitä koruja meinaa enemmänkin tehdä.

Alla vielä kaikki korvikset lähemmässä tarkkailussa. ;)

Flamingoja
Kuninkaalliset kruunut
Viikset
Kruunut
Ankkurit sailor-tyyliin
 

lauantai 24. lokakuuta 2015

Oman polun kulkija- mekko

Oman polun kulkija- mekko
Mulla on voittajaolo, sillä sain 3-4 vuotta komerossa pyörineen, keskeneräisen mekon valmiiksi. Mekko on virkattu pitkin pylväin Novitan Polku-langasta, hihojen suiden ja helman reunat sekä nyöri ovat pinkistä 7 veikasta ja pääntien resori Madame tricote parisin Merino goldista. 

Keskeneräinen, tähän lörpöttävään "off shoulder"-henkiseen valmistusvirheeseen into taannoin katosi
Useampaa vuotta en kuitenkaan mekon virkkaamisen käyttänyt, vaan aikoinaan kohtasin loppuvaiheessa ennennäkemättömän ongelman neuleen istuvuudessa ja tekeminen tyssäsi siihen. Aluksi tämä oli "off shoulder"-tyylinen eli kaula-aukko roikkui ja olkapäät jäi paljaaksi, kun yläosa oli liian löysä. Karsea valmistusvirhe, tähän räpellykseenhän en siis käyttänyt mitään ohjetta vaan oman pään luovuutta..

Valmis mekko nurmikolla tasona
Yksityiskohta mallivirkkauksesta, tässä menee kolmen pitkän pylvään ryhmiä ja neljä pitkää pylvästä vuorotellen, ryhmät menevät tiimalasimaisesti
Vaati useamman vuoden, että tuli se tunne - veni, vidi, vici= tulin, näin, voitin. Ratkaisu pulmaani oli ihan yksinkertainen: neuloin joustinneuleella pääaukon ja tein joustinneuleessakin vielä kavennuksia. Näin sain lörpön kaula-aukon kursittua pienemmäksi. 

Oman polun kulkija
Lokakuisen, matalan auringon paistatellessa ja hyisen pohjoistuulen henkäillessä oli ihanteellista kävellä pellon reunaan, ja ystäväni sai hieman napsia kuvia. Mekon värit huokuu syksyä: liilan eri sävyt tuo mieleen syksyiset auringonlaskut ja kellertävät sävyt taas pellot ja vihreytensä menettäneet heinikot. Kuvattiin jalkojakin, mistä sain ajatuksen antaa mekolle nimeksi Oman polun kulkija. Mekkohan on tehty Polku-nimisestä langasta ja tekijänsä on niin omilla teillä menijä, että hädin tuskin mitään saa ohjeista tehtyä. ;)
 

maanantai 19. lokakuuta 2015

Sienisukat

Sienisukat
Sienisukat

Yksityiskohta sukasta
Sukat ilman kumppareita

Löysin Facebookin Voihan villasukka-ryhmän kautta ohjeen 7 veikasta neulottaville syyssukille:  http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/tee_itse/neulonta/nain_teet_sukat_sienifanille

Huvitti tuo "Näin teet sukat sienifanille". Tänä vuonna muksut piti kyllä huolen, ettei äiti päässyt sienejä fanittaan  - niitä kun tupsahteli syyskuun sateissa pihanurmet täyteen ja ihastelu vaihtui entistä tarkkaavaisempaan lasten kyttäämiseen. 

Sieniä oli tänä vuonna todella paljon ja pariin otteeseen tuli tutkittua nettiä sen toivossa, että pihasieniä oppisin tunnistamaan. Joitain seitikkejä ainakin kasvoi, ja oli hurjaa, kun niiden lakkien alaosat muuttuivat sateella punajuuren violetiksi. Seitikkejä (osa lajeista) käytetään lankojen värjäämiseen, ehkäpä ensi vuonna laitan kattilat porisemaan. Tuosta tulikin mieleeni, kun ystäväni muisteli, kuinka lapsuudessa oli leikkimökini alla sienisoppa salaa hautumassa. Ilmeisesti jonkinlaisen itsesuojeluvaiston kuitenkin omasin. :D

Mun makuun näistä sienisukista tuli aavistuksen liian löysät, mutta kumppareissa ne pysyvät kyllä hyvin paikoillaan ja soma sienikuvio pilkottaa hauskasti saappaista. Varret on ihanat juuri väljyyden takia. Ehkä innostun vielä tekemään toisetkin sukat tällä ohjeella, mutta eri väreissä. 

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Katajainen, virkattu pusero

Virkattu pusero Omakoppa-kirjan ohjetta varioiden
Novitan vihreänkirjavaa Metso-lankaa, riittävän iso virkkuukoukku ja Virpi Marjaana Siiran Omakoppa-kirja (toka kirja, neliöitä käsittelevä).. Siinä ainekset tämän neulepuseron valmistukseen, sekä mukana himpun verran kykyä varioida kirjan ohjetta, kun ei valmiilla ohjeella meinannut tulla valmista. Mutta oma "moka", käyttämäni lanka oli hurjan paljon paksumpaa kuin ohjeessa suositeltu. Mulle Virpin kirjat on mainioita inspiraation lähteitä: kirjoissa mikään ei ole liian vaikeaa, mutta se kaikki yksinkertainenkin on näyttävää ja kaunista. 

Tämä pusero sopi syksyiseen metsään, ja onnekseni säästin sen keväällä purku-uhan alta. Vielä puoli vuotta sitten tämä näytti päällä kireältä ja kamalalta. Manailin, miksi ihmeessä on tullut taas ostettua liian monta kerää lankaa, jolla en tee yhtään mitään, tai sitten teen hiki hatussa ja lopulta puran. Kolmentoista kilon karistaminen kuitenkin paljasti puseron todellisen luonteen (ehkä katajaisenkin?) ja takasi  istuvuuden. Päättelin langat ja otin omakseni, pistin päälle ja fiilistelin. :)

Pusero maiseman kera
Puseron etu- ja takakappale muodostuvat kahdesta isosta neliöstä
Lähikuva neliöstä

Säde-huppuhuivi

Hupullinen huivi Novitan Säde-langasta
Ekat mummonneliöt tein yläasteella tekstiilityön tunnilla (pusero, missä puna-oranssi-keltaiset neliöt, "tulen värit"). Hassua, mutta silloin ne tulivat uudestaan muotiin ja mun käsityökoreissa ne on pyörineet aika ajoin niistä päivistä asti. Perjantaina saapui uusi Novitan lehti, ja sielläkin mummonneliöt olivat vastassa. Mummonneliöissä on niin paljon mahdollisuuksia, etten voi koskaan kyllästyä niiden virkkaamiseen. Joten sallikaa minun jatkaa "mummoilua"... :)

Kesällä lankalaatikoissa pölyyntyneet Novitan Säde-langat pääsivät viimein virkkuukoukulle, kun halusin kokeilla hupullisen kaulahuivin tekoa mututuntumalla, tutulla mummonneliötekniikalla. Lanka oli takertuvaa, joten purku ei olisi tullut kysymykseenkään. Kerralla piti onnistua!
Värien ja langoissa olevien paljettien ansiosta syntyi perinteisestä tekniikasta huolimatta nuorekas ja raikas huivi. Huivia reunustaa piparkakkureuna - ainakin hameissa on tänä vuonna ollut piparkakkureunus muotia. 

Koska syksy on ollut melko aurinkoinen ja sateeton, on ollut otollisia kelejä ottaa kuvia ulkona valmiista töistä. Tänään sain siskoni apuun, joten superkiitokset hänelle mallina toimimisesta! :) 
 
Huivi sivuprofiilista
Huppu hartioilla
Yksityiskohta huivista
Lähikuva huivista