Keväällä kokeilin huovuttaa kumppareihin pohjallisia Hjertegarnin Natur Uld Flamme-langasta. Niin kauniissa sävyissä kun lanka olikin kerässä, niin lopputulos oli melkoinen pettymys - huovutuksen jälkeen villa oli yhtä harmahtavaa värimössöä.
Kevään jäljiltä löytyi vielä yksi kerä Natur Uld Flammea, mihin ei ollut tehnyt mieli katsoakaan huovutusepisodin jälkeen. Nyt halusin päästä kerästä eroon ja saada sen pois kuljeksimasta (tällä kertaa unohtaen suoraan huovutushommat). Neuloin suljettuna neuleena valepalmikkopipon, mihin askartelin tupsun. Pohdin tupsun tarpeellisuutta, mutta oli niin kova hinku saada koko kerä käytettyä...
Täytyy myöntää, että vaikka olenkin värien ystävä, niin tämä pipo ei ole se, minkä laitan esim. kauppaan lähtiessäni. Värien paljous tuo mieleen Smarties-karkit, ja tämä pipo on jotenkin imelän näköinen. Mutta se tuntuu lämpimältä ja passelilta vaikkapa lenkkeilyyn tai metsäretkelle...
Vastaan pipolla Silmukan ytimestä-haasteeseen.
Lokakuun aiheena oli Kylmä/Kuuma. Välivuodenajat on pukeutumisen suhteen hankalia, kun ei osaa arvioida, mikä määrä vaatetta on sopiva pitämään lämpöä yllä. Kylmän pohjoistuulen puhaltaessa villapipon laittaa mielellään päähän, mutta sadekelillä se voi tehdä olon turhan tukalaksi. :P Eli neule sopii haasteen molempiin adjektiiveihin Kylmä/Kuuma (näistä sai myös valita pelkästään toisen).