Marraskuussa Salainen Neuleystäväni lähetti minulle ainekset soodataikinan valmistamiseen. Viikko sitten tartuin tuumasta toimeen aikomuksenani tehdä joulukoristeet kuusen oksille.
Soodataikinan valmistusohje:
1 dl maissitärkkelystä
2 dl soodaa
1,25 dl vettä
Ainekset sujautetaan kattilaan ja kuumennetaan miedolla lämmöllä, kunnes puuroutuu. Taikina siirretään muovikulhoon kostean liinan alle jäähtymään. Kun taikinaan kestää koskea, kaulitaan 0,5 cm paksuinen levy ja leikataan muotilla koristeet ja painetaan pillillä reikä ripustusnarua varten. Taikina kovettuu huoneen lämmössä vuorokauden tai 75 asteisessa uunissa tunnin.
Soodataikina muistutti käyttäytymiseltään savea - jos massa pääsi liian kuivaksi, se alkoi halkeilla. Lisäsin hieman vettä ja se notkeutui. Valitsemani pitsiverhon palanen osottautui liian hentoiseksi kuvioinnin painamiseen. Siihen olisi tarvittu joko virkattu liina tai jokin muu leimasin, esimerkiksi Iittalan kastehelmituikku. Päädyin koristelemaan sydämet pursottamalla päälle soodataikinaa, minkä ohensin ensin vedellä vellimäiseksi.
Panin sydämet kuivumaan saunan (ei lämmitetty) lauteille. Ja voihan soodataikina ja särkyneet sydämet!
Yksi sydän särkyi jo heti kuivumisvaiheessa, kun joku tahmatassu oli
ennättänyt napata kiinni. Ja sydänten kuivuttua vuorokauden minua
kohtasi masentava näky, kun osa sydämistä oli mystisesti haljennut.
Viikon päivät askartelut lojui piilossa kylpyhuoneen pöydän laatikossa ikään kuin "poissa silmistä, poissa mielestä". Päätin antaa koristeille kuitenkin vielä mahdollisuuden, vaikka mönkään mennyt soodataikinakokeilu toki harmitti. Ripustin kaikki sydämet (mitkä vain langan nokassa pysyi rikkoontumatta)oksalle ja laitoin makuukamarin ikkunaan koristeeksi.
Täytyy paremmalla ajalla kokeilla taikinan tekoa uudestaan, koska alkuperäinen kuviointikaan ei onnistunut pitsiverhon palasella. Syynä massan halkeiluun saattoi olla liiallinen veden määrä, liian nopea kuivuminen tai kenties se, että jämätaikinat tein uudeksi levyksi liian hätäisesti enkä malttanut möyhiä kiinteämmäksi... Luin netistä, että valmiit koristeet eivät kestä kastelua tai heittelyä, joten koruiksi soodataikinasta ei taida olla. Oli tämä kuitenkin kokeilemisen arvoinen juttu ja hampaan koloon jääneestä jutusta ei voi poikia muuta kuin uusi kokeilu, kun on niin kova halu onnistua.
Näyttävät kivoilta ikkunassa. En ole minäkään vielä kokeillut soodataikinaleipomista vaikka on ollut mielessä jo tosi pitkään. :)
VastaaPoistaKyllä näistä on ikkunoihin, lahjapakettien koristeeksi ja vaikka miksi. Kannattaa joskus kokeilla. Rentouttavaa puuhaa oli kyllä, vaikka lopputulos ei ollutkaan sellainen kuin odotin. :)
VastaaPoistaItse kokeilin sitä elintarvikevärillä värjäystä, niissä huomasin myös, että alkoivat pikkuhiljaa halkeilla. Rikki asti ei vielä yksikään, mutta suhteellisen syviä halkeamia osassa on. Kivan näköisen ikkunakoristeen kuitenkin sait aikaiseksi.
VastaaPoistaTerveisin vielä hetken salainen ystäväsi =)
Jännä juttu tuo taikina.
VastaaPoistaKivan näköisen koristeen sait kuitenkin tehtyä. Mulle tämä soodataikina olikin ihan uusi tuttavuus, en tiedä tuleeko sitä kokeiltua, mutta tuommoista ikkunakoristetta voisi jollain muulla tavalla joskus kokeilla tehdä.
VastaaPoista