#mehukekkeritkässävuosi #paitamaaliskuu

Maaliskuu jatkui aiheella paita, ja miten vaikea aihe se lopulta olikin! Paita on aika laaja käsite - pohdin kietaisupaidan virkkaamista, topin virkkaamista pikkuhihoilla... Aloitus oli hankala, koska oli liikaa ideoita ja pelkäsin, että aloitan yhden työn ja päädynkin sitten tekemään toista ja lopulta kolmatta. 

Jostain oli aloitettava ja tällä kertaa päädyin pysyttelemään tiukasti kirjan ohjeessa. Virkkasin Dora Ohrensteinin Virkaten ylhäältä alas-kirjasta Rosina-tunikan. Käyköön tämä paidasta, ja perustelen sen noilla tunikan pikkuhihoilla. Käytin kirjan ohjeesta poiketen lankana oranssia Svartafåretin Ceciliaa, mitä olin jemmannut tuttuun tapaani Lankamaailman alesta. Oranssi ei oo mulle se kaikista omin väri - ehkä jopa inhokki näin isona pintana. Joten tämän haasteen myötä haastoin itseäni pukeutumaan pirtsakkaan mandariini/porkkanaväriin. 

Tunika muodostuu ylä- ja helmaosasta. Erityisesti helmaosan virkkuumalli viehättää. Siinä vuorottelee erikoispitkien pylväiden ryhmät. Tunika oli aika helppo toteuttaa, mutta tästä tuli aikaa vievä projekti, kun sovittelin tiuhaan: kirjan ohjeella tästä olisi tullut mulle liian lyhyt ja se muistutti äitiyspaitaa. Kerros kerrokselta jatkoin aina vaan ajatellen "kerta kiellon päälle" ja lopputuloksena syntyikin polvien yläpuolelle mitoitettu tunika/mekko. Virkatessa helma leveni mystisesti A-linjaiseksi.

Virkaten ylhäältä alas-kirjassa on muitakin ihanaisia ohjeita täynnä mahdollisuuksia, mm. tästä Rosina-ohjeesta löytyy hihallinen versio. Tästä mallista saisi helposti toisella lankavalinnalla myös juhlavamman version ja valkoisella langalla kesäisen, maalaisromanttisen tunikan. Ja jos oikein innostuu, niin tunikan voi jatkaa aina maximekon mittaiseksi...