Vuosi väriterapiaa: Smaragdinvihreä syyskuu

Syyskuussa olin smaragdinvihreää etsimässä... Syksyyn kuuluu ihania oranssin, keltaisen ja punaisen ruskavärejä, mutta ei vihreäkään huonommaksi jää. Smaragdinvihreää näin mm. kuusen oksissa ja sateen kostuttamassa sammaleessa... 

Kuukauden väriterapiahaastetyönä neuloin turbaanipipon Jonna Hietalan Kerällä-kirjan ohjeella. Käytin kirjasta poiketen vihreänkirjavaa Novitan Kajo-lankaa ja juoksutin sen rinnalla merenvihreää, ohutta konelankaa.

Pipo neulottiin suoraksi kaitaleeksi patenttineuleella, minkä jälkeen se ommeltiin muotoonsa. Luulin prosessin olevan kinkkisempi, mutta toteutus oli todella helppo ja yksinkertainen.  Ei siis tarvinnutkaan olla mikään origamien taittelumestari tästä selviytyäkseen.

Työtä tehdessä pohdin, mille valmis pipo näyttäisi ja sopiiko minulle turbaanipipo ylipäätään... Pidän pipon vintage-henkisyydestä ja vihreän eri sävyistä. Se mikä on smaragdinvihreää ja mikä ei, jää jokaisen omaksi tulkinnaksi. :) 

Vuosi väriterapiaa: kesäkuusta elokuuhun

Ensimmäiseksi pahoittelen kesän ajan haastetyökoosteiden puuttumista! Kesä meni kovalla temmolla ja haasteen emäntä olikin niin kiireinen, ettei kerinnyt blogia juuri päivitellä saati käsitöihin kunnolla paneutua. Syksyyn tultiin ja tajusin, että olisi todella aikaa vievä homma koota koko kesän haastelinkit jokaiselta osallistujalta. Joten...

OSALLISTUJAT HUOM! Pyytäisin Teiltä hieman apua. Eli jokainen osallistuja voi halutessaan laittaa kesä-, heinä- ja elokuun haastepostauksista linkit tämän postauksen kommenttikenttään.

Syyskuusta jatkan taas normaalisti yhteenvedon tekemistä sekä päivitän haasteen osallistujalistaa, sillä muutama bloggari on jatkanut haastetta uuden blogin parissa. 

Mukavavia ja värikkäitä syyspäiviä! 

 

Jotain raidallista, jotain kuplikasta...

Ahersin kummipojalle kaksi paria 40-koon villasukkia synttärilahjaksi - kuplasukat ja raitasukat. Lankoina käytin tuttua ja turvallista Novitan seiskaveikkaa. Mitään erillisiä ohjeita näihin ei ollut vaan oli sellaista "perussukkameininkiä" pikku lisämausteilla.

Raitasukkiin käytin itseraidoittuvaa lankaa ja sen lisäksi tein lisää pystyraitoja harjoitellen villasukan neulomista nostetuilla silmukoilla. Oli tosi näppärä tekniikka, ehkäpä hyödynnän vielä omiin polvareihin tuota. Värimaailmaltaan näistä sukista tuli raikkaat.

  

Toiset sukat sai syksyisen värityksen kuplien kera. Kukkapenkistä löytyi vielä näin lokakuussa sukkiin sointuvia kukkasia. 

Kalevala Cal: Sotkan pesä ja Maailman synty

Lentelevi, liitelevi,
päähän polven laskeuvi.
Siihen laativi pesänsä,
muni kultaiset munansa:
kuusi kultaista munoa,
rautamunan seitsemännen.

(1. runo, 207 - 212)

Kalevala CAL-peittoprojekti etenee ja täytyy myöntää, että olen koukuttunut. Toinen neliö on Taina Tauschin suunnittelema Sotkan pesä. Tässä ruudussa suurin huolen aiheeni oli kolmanneksi viimeinen kerros - kun mikään väri ei tuntunut sopivan, päädyin ruskean kirjavaan ja siihen tyydyn. Valkoinen on mukava piriste heti oranssin ja turkoosin jälkeen, sillä se rajaa kuvion mukavasti.

Alkoi hautoa munia,

päätä polven lämmitellä.

Hautoi päivän,

hautoi toisen,

hautoi kohta kolmannenkin

1. runo / 213-216

Kolmannen ruudun kohdalla aloin miettiä jo syntyjä syviä, kun aiheena oli Maailman synty. Neliön on suunnitellut Soile Olmari. Omaan värikokonaisuuteeni valikoin tavoistani poiketen neutraaleja sävyjä muutamaa väripilkettä lukuun ottamatta. Mielestäni tämä väriyhdistelmä on harmoninen. Näyttää kuin ruudun keskiössä olisi suo, missä kasvaa kukka ja kukasta kasvaa hilla.  

Kalevala Cal-peittoprojekti

Olipa impi, ilman tyttö,
kave luonnotar korea.

Piti viikoista pyhyyttä,

iän kaiken impeyttä

ilman pitkillä pihoilla,

tasaisilla tanterilla.
 

1. runo / 111-116

Flunssan kourissa ollessani oli aikaa pyöriä instagrammissa ihastellen, mitä muut bloggaajat ja käsityöharrastajat ovat saaneet aikaiseksi. Näyttöön pongahteli ihania, sekä yksivärisiä että monivärisiä virkattuja neliöitä, mitkä oli tägätty hakusanoilla #kalevalacal ja "kalevalacal2017. Mielenkiinto heräsi niin, että piti googlettaa, mitä näiden virkattujen neliöiden taustalla oli.

Selvisi, että ihan äskettäin on pyörähtänyt käyntiin Kalevala CAL- peittoprojekti 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Projekti kestää marraskuuhun ja ideana on toteuttaa peitto vaihe vaiheelta. Tietyin väliajoin julkaistaan yksi uusi neliö ja lopulta nämä kootaan peitoksi. Neliöt on eri suunnittelijoiden kehittämiä ja inspiraation lähteenä on käytetty kansalliseepostamme Kalevalaa.

Yläasteaikana olin todella tykästynyt Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisiin maalauksiin niin, että en voinut olla ohittamatta tätä peittoprojektia... Aloitusruudun nimi on Ilmatar. 

 Valitsin peittoprojektin langoiksi seiskaveikanvahvuisia lankoja (mitä sattuu olemaan) ja virkkuukoukuksi nro 4. Ainakin tämä ruutu tuotti hiukan ongelmia, kun silmukkamäärä ei meinannut täsmätä paikoin. Enkä mene takuuseen, että ruutu on täysin ohjeen mukainen, mutta nätti siitä tuli. Värivalinnat tulee olemaan hiukan erit kuhunkin neliöön ja tunteella mennään - oikeastaan nyt jo hirvittää, millaisen sekametelisopan tulenkaan saamaan aikaiseksi!