Must do-lista 2016

Uusi vuosi, uudet kujeet.. vai pitäisikö sanoa kutimet? Mitään lupauksia en tälle vuodelle tehnyt (en siis lupaa mitään), mutta asetin eilen illalla itselleni tavotteita tälle vuodelle käsitöiden suhteen. ;) Nyt, kun Must do-lista on laadittu, koen olevani jollain tapaa sitoutunut tekemään nämä käsityöt kohdat 1.-10. Mutta ei tietenkään hampaat irvessä vaan tekemisen ilo ja luovuus mukana. :D

 

Sateenvarjoja ikkunaan

"Meduusoja, sieniä, buranan puolikkaita?" hihittelin mielessäni, ja se tunne, kun ei mennyt niin kuin Strömsössä. Tärkkäsyvaiheessa mustasta puuvillalangasta virkatut joulupallot epäonnistuivat, sillä pallojen puolikkaista tuli pidempiä kuin osasin kuvitella: kaksi kappaletta yhdistäessä ei tullut palloa vaan jonkin sortin ellipsoidi... Kiitos vain Novitan Neulo 4/2015-lehdelle hienosta virkatusta joulupallo-ohjeesta! :P  Ja mainittakoon, että ohje oli valmiin joulupallon päälle virkattava päällys, ei tärkättävä työ, eli omaan piikkiin meni tämäkin pyrstölleen mennyt kokeilu. 

Mutta vanha sananlasku sanoo, että kärsimysten kautta tie onneen vie. Pallonpuolikkaita katsoessa oivalsin jotain viehkeää, mikä toi mieleen Maija Poppasen. 

                                       Sateenvarjoja! 

Tein pallonpuolikkaista, turkooseista lasihelmistä ja taipuvasta metallilangasta  sateenvarjoja, joiden oli aluksi tarkoitus tulla joulukuusen oksille. Näin uuden vuoden ja uusien kujeiden alettua päädyin kuitenkin ripustamaan sateenvarjot pojan puistosta tuomaan keppiin ja laitoin ikkunaan näytille ympäri vuodeksi. Nyt saa sataa (mieluiten lunta), kun on sateenvarjotkin ikkunassa. ;)

Pakkasakan tuubihuivi

En oo koskaan ollut talven ystävä, mutta tällä kertaa pakkanen antoi itua tuubihuivin tekoon. Tästä todisteena pari seuraavaa kuvaa, joita en malttanut olla laittamatta tähän blogikirjoitukseen.

Pakkanen puhalsi lasiin jääkiteitä.

Kukkapurkitkin saivat hileannoksensa. Pahoin pelkään, että purkeissa olleet kasvatit ovat niin kohmeessa, etteivät selviä näin lumettomasta talvesta...

En oo siis talven, enkä liiemmin pastellinväristen karkkilankojenkaan ystävä. Jostain syystä olen kuitenkin ostanut ne, tässä tuubihuivissa rinnakkain Nalle taikaa ja Hjertegarnin Handwool Handpaints-lankaa. Sävyt muistuttaa hyisen talvista taivasta.

Virkkasin huivin yksinkertaisin konstein: huivissa vuorottelevat nyppykerros ja kerros, missä on 3 ketjusilmukkaa + kiinteä silmukka nyppyjen väliin. 

Hassu uuden vuoden alku, pakkasta ollut parhaillaan -15 celsiusta, mutta lunta ei kuulu eikä näy. Pakkasakan- ja ukon yrittäessä purra tämä nuhanenä vetää tuubihuivin korviin. :)

Käätykorut hamahelmistä

Hamahelmityöt on oottaneet sopivaa kuvaushetkeä, tänään sellainen löytyi metsästä makkaranpaistoreissun yhteydessä. 

Molemmat kaulakorut on käädyn mallisia ja rock-henkisiä: idea kolmesta sydämmestä rinnakkain löytyin pinterestin ihmeellisestä maailmasta, samoin killtokuvamainen ruusu lehtineen. Oon vallan tykästynyt ebaysta tilaamaani, mustaan ketjuun, se tuntuu sopivaan koruun kuin koruun ja luo mukavaa kontrastia.

Kolme sydäntä, kolme puuta rinnakkain. :)

Huurteinen auton konepelti kukkii...

Diamonds are a girl's best friends?

Jouluna telekkarin vahtaamisen sijaan kaivettiin esiin klassinen, Kari Mannerlan kehittelemä Afrikan tähti-peli. Sitä pelattiin usein lapsena. Pelilaudan esteettisyydestä ja väreistä saa hyvät ja lämpimät fiilikset, kun ulkona on vastakohtaisesti talvista, pimeää ja kylmää. 

Mulla timantit jäi kummittelemaan mieleen ja niistä inspiroituneena hamahelmeilin timanttikoruja. Vaikkei nämä nyt ihan oikeita jalokiviä oo, niin kyllä ne timantit taitaa olla tämän tyllerön parhaita kavereita nyt hetken, ainakin ajatuksissa, sillä mieleen juolahti idea Afrikan tähti-kirjoneuleesta..