Bloglovin'

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Käsityökirjahaaste/ kirja 1/7: Terrakotta SEINÄKUKKA-pusero

Ohje: Terrakotta SEINÄKUKKA/ omA KOPPA, NELIÖ - Virkattuja variaatioita/ Virpi Marjaana Siira

Lanka: Novita Kolibri (kirjassa käytetty 7 veljestä)

Jokin aika sitten päätin lähteä mukaan Abstrakti-blogin käsityökirjahaasteeseen.

Viimeinkin olen saanut haasteen käyntiin ja ekan kirjan "korkattua". 

Tartuin ensitöikseni Virpi Marjaana Siiran inspiroivaan kirjaan omA KOPPA, NELIÖ - Virkattuja variaatioita. Rakastan yli kaiken Virpin kirjoja ja hänen tapaa lähestyä virkkausta: kirjat on todella konkreettisia töiden suhteen ja runsaskuvaisia. Ja mikä ihaninta - ei pitkää ohjepötköä, mihin silmät turtuisi alta aikayksikön. Virpin kirjat antaa vapautta varioida, mikä sopii hyvin tällaiselle, joka ei piittaa ohjeiden orjallisesta noudattamisesta.

Kirjasta oli helppo valita työ. Olin aiemmin kokeillut virkata Terrakotta SEINÄKUKKA-puseroa, mutta lanka oli turhan paksua eikä puserosta tullut ollenkaan sellainen kuin oli tarkoitus.. vaikka nätti ja käyttökelpoinen tulikin. Uudella innolla tartuin samaan ohjeeseen, mutta lankana tällä kertaa Novitan Kolibri (jälleen kerran heräteostoksena hankittua lankaa). Puseron ihanimpina yksityiskohtina on helmassa sivuilla ja hihoissa olevat pienet kukkaruudut.

  Kolibri osottautui vahvuudeltaan sopivaksi langaksi. Murehdin  etukäteen, miten langan värit asettuisi puseroon, sillä Kolibrin värit oli aika moninaisia - vuorottelevia kesäisiä, kiiltokuvamaisia sävyjä... Joihinkin kohtiin tuli yhtä väriä mun makuun "liikaa" muodostaen länttejä, mutta opettelin katsomaan puseroa kokonaisuutena.

Puseron teko oli suhteellisen nopeaa tai ainakin se tuntui siltä, kun työ muodostui paloista. Jännitystä riitti, kun lanka uhkasi loppua kesken... mutta onneksi niin ei käynyt, sillä Kolibria tuossa sävyssä ei näyttänyt löytyvän enää mistään. Lyhkäsemmät hihat olisi olleet turhan tylyt.

Puseron värit ei ole ihan mun lemppareita (turhan hempeää rokkia rakastavalle), mutta kyllä ne pian kukkaan puhkeavaan luontoon sopi. ;) Osallistunkin tällä keväisellä/kesäisellä neulepostauksella käsityökirjahaasteen lisäksi Kutimet kotoa kauempana- kuvahaasteeseen. 

 

Enempi tietoa haasteesta löytyy linkin takaa tai sivun oikeasta reunasta. Kannattaa kurkata, jos ihmetyttää, mikä tämä tällainen haaste on! ;)

          

Toukokuun Sny-paketti

Mua odotti pakettiautomaatissa vallattoman ihana lähetys Salaiselta neuleystävältä, ilahduin todella. Tämä oli kyllä luxusta arkeen. Kiitos Sny18 reippaasta ja monipuolisesta paketista! :)

Paketissa oli kaksi kerää Dropsin petroolinväristä Fabel-lankaa. Lanka oli kinkkinen kuvattava, eikä tämä kuva tee oikeutta langan värin suhteen... Väri on todellisuudessa syvempi petrooli ja hehkeä. Mun lempparivärejä ehdottomasti. ;) 

Ja sitten löytyi nämä ihanuudet: kirsikka-aiheiset ranteenlämmittimet/ kämmekkäät. Nämä on herkulliset ja mun tyyliin tosi passelit. Sävy sävyyn paketin mukana tuli myös punaisia työvälineitä eli sukkapuikot ja pyöröpuikko. 

  

Salainen neuleystävä ei ollut osannut päättää sukkaohjetta, joten paketti sisälsi kirjallisen verran ohjeita. Ann Buddin Villasukkakirja, Vaativia malleja taitavalle neulojalle on mulle uusi tuttavuus, mutta pikaselauksella kirja vaikutti lupaavalta ja sopivalta tämmeiselle värihirmulle. ;) 

Ja nyt voin unohtaa epämääräiset paperilappukirjanmerkit, kun kirjan välistä pilkotti todella söpö hiiri! Tämä lemmikki täytyy pitää visusti hyvässä tallessa, ettei muksut vie mukaan leikkeihinsä. :) 

Äitienpäivälahjat

Äitienpäivä tuli yhtä nopeasti kuin muutkin päivät, enkä oikein ollut ennättänyt ajatellakaan koko asiaa kaiken arkirumban keskellä. Edellisenä iltana mattimyöhäisenä hoksasin, että vielä ennätän virkata lahjat äidilleni ja anopille. 

Meleeratuissa tunnelmissa mentiin illasta äitienpäivän aamupäivään (yöunet tietysti välissä), kun juoksutin kahta eri lankaa rinnakkain molemmissa töissä. Lopputuloksena syntyi Sirpukan versosukat ohjeella vihreäsävytteiset sukat ja violetti tuubihuivi samaisella versosukkien virkkausmallilla. Värimaailmoiltaan työt muistutti keväistä maata ja syreenin kukkia.  

Äitienpäiväni sujui leppoisasti. Koska omat lapset ovat vielä aika pieniä, teki mies minulle vähähiilihydraattisen Pavlova-kakun ja sainhan toki herättyäni lapsilta pusut ja halit, mikä lämmitti sydäntä enemmän kuin mikään. :) Päivän ohjelmaan kuului mm. jääkiekon katselua, ulkoilua merenrannassa kauniissa säässä ja mummuloissa kyläilyt.

Koska kello on jo paljon ja onnellisesta päivästä huolimatta väsy painaa päälle, esittelen äitienpäivälahjat nyt otosten muodossa sen kummemmin tekemiseen, lankan merkkeihin ja menekkeihin tms. puuttumatta (vaikka postauksesta tulisikin nyt "epävirallisen" oloinen). Kuvat puhukoon puolestaan. ;) Saa toki kysellä tarkemmin, jos jokin asia kiinnostaa, vastaan aina mielelläni. :)

TUUBIHUIVI

  

SUKAT

Sirpukan versosukat

Mistä on Sirpukan versosukat tehty?

Ei tarvittu kuin tämä ihana vuodenaika vihreine versoineen, tuntemattomasta retroneulelehdestä irtaantunut sivu täynnä virkkausmalleja ja kerä Lankamaailmasta ostettua Trekking XXL 100g Zitron-herkkulankaa. Näistä elementeistä alkoi kehittyä ajatus kepeistä, virkatuista, lyhytvartisista kesäsukista täynnä elinvoimaa huokuvia värisävyjä. 

Keväistä tunnelmaa ja vehreyden alkavaa kukoistusta, mikä toimi lähtökohtana Sirpukan versosukille :)

Julkaisin jo aiemmin ohjeen näistä versosukista täällä blogissa, joten linkin takaa löytyy sukan perustiedot. Malli on yksinkertainen ja nopea toteuttaa. Ajattelin vielä kokeilla Nalle-langan soveltuvuutta ohjeeseen ja varren kerrosmäärän kasvattamista polvisukiksi saakka. ;)

Projekti oli todella mutkaton: en piirrellyt luonnoksia paperille vaan aloin suoraan virkata ja kokeilla, mitä langasta tulee. Virkattu kuvio löytyi vanhoista, irtonaisista käsityölehden sivuista, joita olin vaalinut aarteen tavoin vuosi tolkulla kaapin perukoilla. 

Ihastuin, kun lanka eteni kauniisti liukuvärinä viuhkamaisessa virkkuumallissa. Välillä uppouduin ajattelemaan satua Jaakko ja pavunvarsi - langassa tuntui olevan niin paljon itua ja voimaa kuin valtavassa pavunvarressa. 

Ainoa pähkäilyn aihe oli kantapäät, sillä en ollut koskaan virkannut sukkien kantapäitä - lähinnä kantapään hahmottaminen (millainen sen kuuluisi olla) tuotti vaikeuksia. Vaan niin netti tarjosi ratkaisuja kavennusten tekoon.

 

Koska näissä sukissa on kevättä niin väreissä kuin ajatuksen tasolla, niin päätin osallistua myös tällä postauksella Silmukan ytimestä- haasteeseen. Toukokuun haasteen aiheena oli tietysti kevät. 

Kannattaa käydä tutustumassa kyseiseen sivustoon - siellä annetaan joka kuukausi uusi teema minkä tahansa käsityön valmistamista varten. Haaste on leikkimielinen ja antoisa, ja kuukauden lopussa pääsee kurkkaamaan, mitä muut haasteeseen osallistuneet ovat saaneet aikaan samasta aiheesta. 

Tänään sattui niin ihanasti, että sain kauan kaipaamaani kuvausapua. Lähdettiin kaverin kanssa uusitun pururadan tuntumaan kuvaamaan vastavalmistuneita versosukkia.

Osallistun tämän postauksen ensimmäisellä, kaverin nappaamalla mainiolla otoksella myös omaan kuvahaasteeseen: jokin aika sitten haastoin itseäni ja muita kuvaamaan valmiita töitä muualla kuin tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. Lisää infoa kyseisestä Kutimet kotoa kauempana-haasteesta löydät linkin takaa tai blogisivun oikeasta reunasta klikkaamalla. ;) 

 

Puukin taisi olla pihkassa näihin sukkiin. :)