tiistai 16. lokakuuta 2018

Color up! (Or not?)

Ootko koskaan ajatellut tuunata kengät tai vaikkapa sadekamppeet maalilla? Jo aiemmin julkaistussa käsityölehdessä oli tuunausvinkkinä lasten kumppareiden maalaus Color up-maalilla. Maali on tarkoitettu nahalle ja synteettisille materiaaleille. Hinnaltaan se on edullista, tilasin omani Adlibriksestä alle viidellä eurolla. Maali on vesiliukoista ja kaverini naurahti, että liukeneeko se sitten pois sateella. Sehän selvisi vain testaamalla.  

Color up-maaleissa ei ollut kovin kummoisia värivaihtoehtoja - mun makuun aika neutraaleja. Päädyin valkoiseen, sillä se sopi parhaiten sekä omiin tuunattaviin että poikien kumppareihin. 

Puhdistin saappaat ja maalasin vapaalla kädellä poikien nokialaisiin sadepilvet ja vesipisaroita, koska kuumailmapallo-sabluunan kiinnitys kolmiulotteiseen pintaan oli lähes mahdotonta.

Saappaat oli muutaman viikon poissa silmistä, kunnes poika laittoi ne eskariin...


Muksuillahan tunnetusti vaatteet ja kengät on kovassa käytössä ja jo ensimmäisen päivän jälkeen saappaista oli kuviot lähteneet harmittavasti irtoamaan.


Ja jo kolmannen päivän jälkeen pilvipeitekin alkoi kunnolla rakoilemaan! 


Eikä sadepisaroitakaan ollut paljoa jäljellä...


Muita tuunauksia tein mustaan nahkatakkiin ja kenkiin. Näitä en ole vielä testannut käytössä. Nahkatakkiin löysin ihanan, rock-henkisen sabluunan Adlibriksestä. 


Takin kohdalla mokasin, kun jätin sabluunan kuivaamisen ajaksi paikoilleen. Maalipinta uhkasi irrota sabluunaa poistaessa ja jouduin pensselillä paikkailemaan kuviota. 


Kenkiin maalasin vapaalla kädellä kukkia. 


Color up jäi itselle mysteeriksi - toimiiko se oikeasti kaikissa purkin kannen ilmoittamissa pinnoissa vai variseeko pois? Oliko Nokian saappaat huonosti putsattu vai kenkien materiaali sellainen, ettei maali yksinkertaisesti pysy pinnassa kiinni? Positiivista on kuitenkin se, että saappaat eivät menneet pilalle, vaan käytössä kyllä putsaantuvat lopulta. Harmi sinänsä, sillä saatiin päiväkodin johtajaltakin kehuja tuunatuista saappaista.

Mietin muita maaleja tuunaukseen. Onko kellään kokemusta esim. spray-maalista tai talomaalista, jos haluaa kumppareihin lisää katu-uskottavuutta? Tai toimiiko nahkatakkiin esim. kunnon nahkamaali, millä sohvia paikkaillaan tms.? Otan vinkkejä vastaan. 

maanantai 15. lokakuuta 2018

Yllätysarvonnan voittaja

Yllätysarvonnan voittaja on selvillä. Ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia arvontaan osallistuneita, vierailijoita ja lukijoita. On huomattavasti mukavempaa kirjoitella blogia, kun tietää, ettei tämä ole pelkkää "yksinpuhelua". Arvontaan osallistui 26 henkilöä, mikä on minun mittapuulla paljon. 

Jokaisen arvontaan osallistuneen kommentoijan viestiin olen vastannut kirjoittamalla onnennumeron/-numerot siinä järjestyksessä, kun ihmiset ovat kommentoineet. Arvonnan suoritti netissä arvontakone, joka arpoi onnennumeroiden perusteella. 

Ja pitemmittä puheitta:

Voittonumero on 32... Ja nimimerkki sen numeron takaa...


 klaara


Oikein paljon onnea voittajalle! Klaara mainisti lemppariväreikseen ruskan värit, joten tiedossa on värikäs paketti lankaa ja muuta mukavaa. 


maanantai 8. lokakuuta 2018

Kukkaispusero

Kaivelin keskeneräiseksi jääneen ikuisuusprojektini esille ja päätin antaa sille uuden mahdollisuuden. Raverlystä olin löytänyt kauniin huiviohjeen, missä huivi muodostui virkatuista kukan palasista - samalla kukkamallilla syntyisi kaunis pusero. 


Muistan, kuinka kukkasia oli ihana virkata, sillä käytin lankana Novitan Polkua ja värien liukuminen oli kiehtovaa. Joka palasesta tuli eri värinen ja langan väri "punajuuri" ja sen sävyt viehätti kovasti. Oranssin ja keltaisen miellän kliseisesti syksyn väreiksi, mutta tässä puserossa punaisen/ruskean/sinisen/vihreän sävyt on syksyä parhammillaan. Kukkia yhdistellessä virkkaustyö alkoi muistuttaa rakenteeltaan koralliriuttaa.


Virkkasin kukkia suoranmalliseksi putkiloksi. Olkapäille neuloin kaistaleet napitukselle. Silloin se tuntui hyvältä ja onnistuneelta ratkaisulta. Nyt neuleen valmistuttua käytäntö on paljastanut, että nappilista vaatii vielä hiomista, koska neule venyy ja olkapäät kurkkii nappilistojen välistä... Ehkä ompelen listat nyt jälkikäteen toisiinsa kiinni, kun mitään pakottavaa tarvetta niitä ei ole auki saada. 


Aikoinaan pusero jäi keskeneräiseksi painiessani hihaongelman kanssa: aluksi oli tarkoitus neuloa naftit hihat joustinneuleella, mutta joustinneule kirrasi niin, että kainaloon muodostui kamalat pussit. Nyttemmin päädyin neulomaan löysät hihat sileällä, kun virkkausosiokin oli malliltaan rento. Kun pusero oli vihdoinkin valmis, harmittelin, että miksen vain virkannut hihoja kukista?! 


Vaikka luova tekeminen ilman ohjeita on itselle vapauttavaa, niin tässäkin tapauksessa suunnitelmallisuus ei olisi ollut pahitteeksi. Jatkossa aion hioa suunnitelmallisuuttani kirjaamalla ylös prosessia, siirtää pääkopasta ajatukset/ideat paperille piirtäen ja kirjoittaen - ja käyttää hetki mallitilkun virkkaamiseen/neulomiseen. Joku käsityöbloggaaja joskus kirjoitti, että lopputulosta tärkeämpää on itse prosessi. Tekijänä olen hiukan suorasukainen ja monesti prosessi jää taka-alalle - vaikka se on kenties se kaikista kiinnostavin vaihe. 


Palatakseni ikuisuusprojektin lopputulokseen... Rehellisesti sanoen koen, että tyylillisesti tämä kukkaispusero ei edusta parhaiten tekijäänsä, mutta joskus on virkistävää rikkoa rajoja pukeutumisessa. Puseron värit on keskenään sopusointuiset ja outoa kyllä - neule vaati alleen jonkin räväkämmän värisen vaatteen kuin perusvalkoinen tai -musta. 


Pyrkimys on viedä oman vaatekaapin sisältöä yhä enemmän rock/rockabillysuuntaan ja tämän "kaikkiruokaisen" Sirpukan solmuissa-blogin lisäksi olen vuoden päivät suunnitellut ja pähkäillyt, kuinka aloittaa tämän perusblogin rinnalla toinen blogi, Kutkuttavat kudelmat. Nyt viimein uuden blogin ulkoasun olen saanut hiottua mieleiseksi, ja pikku hiljaa uskallan alkaa suunnitella ensimmäistä neuletyötä/postausta.

perjantai 5. lokakuuta 2018

Yllätysarvonta!

Sadepäivän piristykseksi ja uudistuneen blogin ilmeen kunniaksi on aika järjestää arvonta pitkästä aikaa - yllätysarvonta. En nimittäin paljasta muuta kuin, että voittajalle on tiedossa ainakin lankaa postipaketillisen verran. Mikäli haluat osallistua arvontaan, lue alla olevat ohjeet ja jätä viesti blogin kommenttikenttään. HUOM! Minulla on kommenttien tarkistus-toiminto käytössä, joten kommenttisi julkaistaan vasta, kun minä olen sen tarkistanut. :) Muilla tahoilla, esim. Facebook tai Instagram ei ole osaa eikä arpaa tämän arvonnan järjestämisessä.


 ARVONTAAN OSALLISTUMINEN

1. Jätä viestikenttään kommentti, joka sisältää:
Sähköpostiosoitteesi, jotta saan Sinut kiinni, jos arpaonni suosii. Halutessasi voit kertoa lempparivärisi, jotta tiedän laittaa
pakettiin jotain tiettyä mielityn väristä. Jos olet bloggaaja, voit halutessasi kertoa, mitä blogia kirjoitat, jotta voin tulla vastavierailulle blogiisi. ;)

2. Ilmoita, oletko mukana yhdellä vai kahdella arvalla. Blogin lukija tai blogin lukijaksi ryhtymällä sivupalkissa olevan Lukijat-osion kautta saat kaksi arpaa. Vierailijoille on varattuna yksi arpa.

Arvonta suoritetaan maanantaina 15.10.2018. Onnea arvontaan ja tunnelmallista syksyn jatkoa!  

perjantai 28. syyskuuta 2018

Vuodenaika-haaste: Kesä

Oli pitkä ja kuuma kesä ja ei tehnyt juurikaan mieli istuskella koneen äärellä siinä hellerumbassa... Tavaroiden taikamaailman Johannan Vuodenaika-haasteen Kesä-osioon on jäänyt vastaamatta täällä blogin puolella, joten pieni postaus lienee paikallaan osoituksena haasteessa mukana olemisesta.


Sailor-henkiset ballerinat on olleet toissa kesästä asti "keskeneräisten osastolla" - kaiken muun olin jo tehnytkin, mutta koristeiden kiinnityksestä oli tällä kertaa jäänyt kiinni työn valmistuminen. Virkatut ballerinat on aika perustyö, joten syvempää analyysiä näiden tekemisestä en kirjoita. 


Ballerinat on virkattu muistaakseni Kotiliesi Käsityön tai Suuri Käsityö-lehden puputossujen ohjeella, ja näistä olen karsinut korvat ja muut lisukkeet pois pois. Raitoja virkaten ballerinoista tuli aika raikkaat ja merelliset - kirsikkanapit ja rusetit tuo vähän viehkeyttä viivojen lomaan.   

Villasukat katkaistulla joustinneuleella + ohje


Neuloin pitkästä aikaa villasukkia ja kerrankin sukka sai parin (eikä tarvi toisen jalan jäädä värvöttelemään). Kummipojalle tekemäni sukat poikivat kyselyä instassa, joten sen vuoksi päätin tänne tekaista suurpiirteisen ohjeen. Sukan pintaneulemallin olen bongannut jostain aikakausilehdestä ja muistaakseni se kulkee nimellä "katkaistu joustinneule". Malli on todella simppeli ja vähällä vaivalla sukasta saa muokattua itselle sopivan kokoisen. Joustinneule on jaollinen silmukkamäärällä 3.

Täytyy mainita, että olen tänä vuonna tutustunut Adlibriksen Socki-lankoihin ja on ollut ilo huomata, miten niinkin halpa lanka on osottautunut laadukkaaksi. Rakenne on pehmeämpi kuin esim. Seiskaveikassa, ja pohdinkin, että Socki-langat sopisivat mainiosti myös puseroiden neulomiseen... Näissä sukissa olen käyttänyt Socki Stonewash-lankaa ja väri on eläväinen vihreä.


OHJE

Lanka: Adlibris Socki Stonewash
Sukkapuikot: nro 3,5
Koko: 39-40

Varsi: 48 silmukkaa, 12 s joka puikolle

Mallineule: 1 krs. *2 oikein, 1 nurin*. 
2 krs. samoin kuin ensimmäinen kerros. 
3 krs. kaikki silmukat oikein
4 krs. kaikki silmukat nurin.

Toistetaan kerroksia 1-4 koko varren matkalla.

Kantalappu: Kun on tehty viimeiseksi mallineuleen kerros 4, niin on aika aloittaa kantalappu. Olen tehnyt tässä sukassa vahvistetun kantapään, niin että olen käyttänyt kantalappuun puolet varren silmukoista (24 s). Netistä löytyy ohjeita vahvistettuun kantalappuun, joten ohitan kantalapun tekemisen tässä yhteydessä.

Sukka kärkeen päin neulottaessa: Nostin kantalapun molemmilta puolilta 15 silmukkaa puikoille, sukan etupuolella on jatkettu katkaistua joustinneuletta ja muu osa neulotaan sileänä neuleena. HUOM! Jotta katkaistu joustinneule näyttäisi fiksulta, niin toisella puolella joustinneuletta (oikea) otetaan yksi kantalapusta nostettu silmukka mukaan joustinneuleeseen ja se tehdään oikean silmukan sijasta nurjana (lukuunottamatta mallikerran 3. kerrosta). 

Olen kaventanut silmukoita kärkeen mentäessä seuraavasti: aina kun joustinneuleen mallikerrassa on menossa "kaikki oikein"-kerros, niin olen kaventanut molemmilla puolin silmukan niin, että kavennuksen ja joustinneuleosion väliin jää yksi oikein neulottu silmukka.

Sukan kärki: Sukan kärkikavennukset olen aloittanut, kun silmukoita on 42 ja joustinmallikerran 3. kerros on viimeisin tehty kerros. Sukan kärki on tehty sädekavennuksena. Näihin sukkiin muodostui 7 säiettä. 

Ohje on tehty oikoen, joten kysythän, jos jokin jäi askarruttamaan. :)


tiistai 1. toukokuuta 2018

Vuodenaika-haaste: Kevät

Oon "haastehamsteri": lähdin vuoden alussa mukaan Mehukekkeritkässävuosi-haasteeseen ja nyt vappuna alkoi instagrammissa Nonnu Neulojan luotsaama, kuukauden mittainen neulekuvahaaste (neulekuva jokaiselle kuukauden päivälle). Viime viikolla huomasin mattimyöhäisenä, että Tavaroiden taikamaailman Johanna on laittanut pystyyn Vuodenaika-haasteen.

Haasteet tuntuu vetävän mua puoleensa kuin rauta magneettia,joten en voinut tätä Vuodenaika-haastetta ohittaa mitenkään - neljä ihanaa vuodenaikaa ja neljä haastetyötä (käsityö, askartelu yms. muu luova toteutus) niihin liittyen vaikutti tosi houkuttelevalta. Mikäli mielit vielä mukaan, käythän kurkkaamassa ohjeet Tavaroiden taikamaailma-blogista.


Mun kevään haastetyö on pipo, minkä virkkasin jo talvella, mutta loppusilaukset oli jääneet tekemättä. Kun lähdin Vuodenaika-haasteeseen mukaan näin jälkijunassa, nappasin Kevät-osioon tämän päättelyä ja tupsua vaille valmiin virkkauksen vuodenaikaan sopivien värien vuoksi. Pipon lanka on Adlibriksen Sockia, missä vuorottelevat keväiset sävyt - maan harmaa/ruskea ja silmujen ja ruohon vihreä, aurinkoinen keltainen ja lempeä, lämmin vaaleanpuna yhdessä maan lumipälvien kera. Lanka on kauttaaltaan eläväistä, sillä jos tarkkaan katsoo, huomaa, että joka värissä kulkee mukana valkoisia, värjäämättömiä kohtia. Tupsun askartelin Nordia Produkterin murretun keltaisesta langasta. Käytin tupsuntekoon apunani pyykinkuivaustelineen pinnoja, kun hienompaa tupsuntekolaitetta ei ollut saatavilla. Hyvin toimi!


Virkattu pipo on sopivan jämäkkä ja pysyy hyvin päässä, ja toisaalta joustaa mukavasti. Pipon alareunaa kiertää resori, minkä oon tehnyt tasona sivusuunnassa niin, että joka kerroksella oon virkannut silmukat allaolevan silmukan takareunasta. Näin muodostui joustava reunus. Virkkasin päädyt kiinni ja tein spriraalina puolipylväitä... Koska pipon tekemisestä on aikaa ja siihen ei ole ohjetta olemassa, en mene vannomaan olenko tehnyt puolipylväitä kohoetu- vai takasilmukoina, onko ne kevennettyjä vai ei... Joka tapauksessa virkkuujälki muistuttaa neulottua. 


Kun aurinko painuu horisonttiin, on hyvä panna vielä pipo päähän. Kesä on tulossa, mutta se on vielä kulman takana... On aika nauttia lintujen laulusta, kevätsateen ropinasta, maan tuoksusta. Ja ennen kaikkea on se ihana tunne, kun tietää, että kesä on vielä edessä päin.
   

#mehukekkeritkässävuosi #huivihuhtikuu

Kuukauden haastetyön aiheena oli huivi. Keskeneräisiä huiveja olisi löytynyt useampia vailla jatkamista, mutta hempeän pastellinsävyinen Kunstgarnin Hjertegarn-lanka houkutti ja koukutti. En oo edelleenkään  pastellisävyjen suuri ystävä, mutta viime aikoina oon pyöritellyt kirkkaita värejä niin paljon, että tämmeinen rauhoittavampi värituulahdus oli tervetullut. Huivin ohjeen nappasin DROPS Designin sivuilta, ja huivimalli on nimeltään Summer Fling. Nimi ei voisi olla osuvampi - kesää ootellaan jo kovasti pitkälle venyneen talven jälkeen.


Huivit on siitä mukavia toteutettavia, että lähestulkoon aina langan pystyy vaihtamaan halutessaan johonkin aivan toiseen eikä lopputulos kärsi siitä, jos huivi ei olekaan sentilleen samanmittainen ohjeen huivin kanssa. Tässä huivimallissa työtä pystyi helposti kasvattamaan sopivan kokoiseksi toistamalla mallikertaa haluttu määrä. Muutamia virheitä tuli epähuomiossa virkattua heti alkumetreillä, ja Hjertegarn oli lankana varsin kinkkinen purettava - se takertui herkästi kuten Novitan Rose mohair. Vaan olihan silti miellyttävä ja riittoisa lanka. Tähän huiviin meni noin 1 ja puoli kerää.
   

Tästä Summer Fling-huivista tuli tällä väriskaalalla kesäiset fiilikset - värit on sellaisia aamukasteisen utuisia kukkaissävyjä. Huivi on todella kevyt ja ilmava - se sopiikin paremmin kesäiltojen asusteeksi kuin huhtikuun kurakeleille. Kaapista löytyi sopivasti tennarit sävy sävyyn huivin vihreiden kanssa.


Huivihuhtikuu oli mulle inspiroitumisen aikaa - tilasin Adlibrisen alesta Pirjo Iivosen kirjan Unelmien huivit. Asettelin kirjanmerkkejä kiinnostaviin malleihin, vaikka se oli itseasiassa aika turhaa... Kirjanmerkki päätyi lähes jokaisen huiviohjeen kohdalle. Kun teen huivin, niin teen sen useimmiten virkkaamalla ja pysytellen näin omalla mukavuusalueella. Mutta seuraavalla kerralla kurkkaan läpi kirjojen ohjeet, otan puikot ja neulon vaikkapa jonkin haastavan pitsihuivin. Tai tiedätkö Sinä jonkin kivan, neulotun huivimallin? Vinkkaa mulle. ;) 

tiistai 17. huhtikuuta 2018

#mehukekkeritkässävuosi #paitamaaliskuu



Maaliskuu jatkui aiheella paita, ja miten vaikea aihe se lopulta olikin! Paita on aika laaja käsite - pohdin kietaisupaidan virkkaamista, topin virkkaamista pikkuhihoilla... Aloitus oli hankala, koska oli liikaa ideoita ja pelkäsin, että aloitan yhden työn ja päädynkin sitten tekemään toista ja lopulta kolmatta. 


Jostain oli aloitettava ja tällä kertaa päädyin pysyttelemään tiukasti kirjan ohjeessa. Virkkasin Dora Ohrensteinin Virkaten ylhäältä alas-kirjasta Rosina-tunikan. Käyköön tämä paidasta, ja perustelen sen noilla tunikan pikkuhihoilla. Käytin kirjan ohjeesta poiketen lankana oranssia Svartafåretin Ceciliaa, mitä olin jemmannut tuttuun tapaani Lankamaailman alesta. Oranssi ei oo mulle se kaikista omin väri - ehkä jopa inhokki näin isona pintana. Joten tämän haasteen myötä haastoin itseäni pukeutumaan pirtsakkaan mandariini/porkkanaväriin. 


Tunika muodostuu ylä- ja helmaosasta. Erityisesti helmaosan virkkuumalli viehättää. Siinä vuorottelee erikoispitkien pylväiden ryhmät. Tunika oli aika helppo toteuttaa, mutta tästä tuli aikaa vievä projekti, kun sovittelin tiuhaan: kirjan ohjeella tästä olisi tullut mulle liian lyhyt ja se muistutti äitiyspaitaa. Kerros kerrokselta jatkoin aina vaan ajatellen "kerta kiellon päälle" ja lopputuloksena syntyikin polvien yläpuolelle mitoitettu tunika/mekko. Virkatessa helma leveni mystisesti A-linjaiseksi.


Virkaten ylhäältä alas-kirjassa on muitakin ihanaisia ohjeita täynnä mahdollisuuksia, mm. tästä Rosina-ohjeesta löytyy hihallinen versio. Tästä mallista saisi helposti toisella lankavalinnalla myös juhlavamman version ja valkoisella langalla kesäisen, maalaisromanttisen tunikan. Ja jos oikein innostuu, niin tunikan voi jatkaa aina maximekon mittaiseksi...

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Herttaiset

Helmikuussa inspiroiduin taas sydämistä, kun löysin keskeneräisen lapaskokeilun. Ja nyt onkin sydämiä luvassa sylin täydeltä, kun aloitin uusia neulekokeiluja tämän jatkeeksi.


Yleisesti "Herttaisista" eli neulemallista: kuplasydänmalli on oma mallini, minkä olen muistaakseni toissa vuonna (?) kehitellyt Neulova narttu-blogin kuplaneuloksen pohjalta. Oon neulonut sydämiä sekä kuudella että kahdeksalla silmukkamäärällä jaollisina, riveittäin ja lomittain. Neulepinnasta tulee kolmiulotteinen ja jonkin verran joustava. Neulemalli sopii mainiosti niin lapasiin, pipoon, sukkiin kuin vaikkapa neuletakkiin tai tyynyyn.


Nämä lapaset on tehty Novitan seiskaveikkalangoilla 3,5 numeron puikoilla. Värit on raikkaat ja keväiset - vihreän ja turkoosin sävyt on ollu taas vallitsevana osana "lankahyllyä" (=tiskikoneen päällä oleva pöytätaso, mihin mun keskeneräiset neuleet tuppaa kertymään). Herttaisista en hiisku tällä kertaa enempää, sillä jossain vaiheessa on aikomus julkaista yhteenveto ja ohjeet kaikista eri sydänkokeiluista.

tiistai 6. maaliskuuta 2018

#mehukekkeritkässävuosi #housuhelmikuu

Oon meidän perheessä se, joka talvella autoon istahtaessa paahtaa urakalla auton penkinlämmitintä. Vaikka veri kiertää hyvin sormiin ja varpaisiin, niin villahousuille on ollut todellista tarvetta (ja nyt varsinkin, kun kevään paukkupakkaset tuli). 

Ihmetyksekseni kaupoista ei tahdo löytyä villahousuja, vaikka se on todellinen hyötyvaate. Vuosia sitten Wetterhoffilla muotoilua opiskellessani löysin sellaisesta "Saa ottaa"-laatikosta koneella neulotut villahousut, ilmeisesti vaatetuspuolella valmistuneet protottyyppiversiot. Ne pesin ja otin käyttööni, ja nyttemmin ne on kuluneet ahkerassa käytössä. Ne jalassa ei koskaan palellut pehvaa, vaikka mimmosilla pakkasilla ulkona liikuskeli. Nyt villahousujen puuttumiseen tuli onneksi muutos, kun Mehukekkerit kässävuoden-haasteessa helmikuu kulki nimellä housuhelmikuu. 


Jatkoin haastetta tammikuun jämälankameiningillä. Bongasin hyvän ja simppelin villahousuohjeen Sanna Vatasen kirjasta Neulo kirjo virkkaa Jämälangasta! Vaikka puhutaan housuista, kyseessä on shortsin malliset pässin pökkimät, mitkä muistuttaa malliltaan miesten boksereita.

Toteutus meni aika pitkälti kirjan ohjeella, mutta lopputuloksena vyötärö uhkasi jäädä liian löysäksi. Sen vuoksi takakappaleen vihreän resorin reunan kiristin virkkaamalla piilosilmukoita takakappaleiden matkalta. Hätäratkaisu oli toimiva ja huomaamaton. 


Omat villahousut on väritykseltään kirjan malliin nähden varsin räväkkäät, vaikka onnistuin ujuttamaan vastapainoksi sekaan esim. ruskeita lankoja, mitkä ei oo mun lemppareita. Pitihän sitä jälleen värien kanssa leikkiä ja tuntuu, että näin kevään kynnyksellä mieli halajaa kirkkaita värejä. Tykkään housujen eläväisestä, räsymattomaisesta neulepinnasta - kaikki jämälangat ei ollu samanpaksuisia ja materiaaliltaan ne oli erilaisia, joten värirannuissa on suuriakin heittoja. Kaikki kuitenkin sointui ja sulautui mainiosti yhdeksi kokonaiseksi neulepinnaksi.

Lahkeensuut, vyörärö ja nappisepalus on tehty Novitan vihreästä Nalle-langasta. Piti löytää väriin sopivat napit. Nappivaihtoehtoina oli pääkalloa ja kirsikoita, mutta poika valitsi yksinkertaiset punaiset sydämet. Sydännapit erottuu vastavärisyytensä vuoksi hyvin nappisepaluksesta ja mitä olisikaan bokserin malliset villahousut vailla sydämiä!


Tämän innostavan projektin myötä oon mielessäni suunnitellut aloittavani muutamat villahousut, sekä täyspitkät että shortsin malliset. Vatasen ohje oli hyvä ja yksinkertainen, joten sitä on hyvä käyttää oman suunnittelun apuna.     

torstai 22. helmikuuta 2018

Vuosi väriterapiaa-haaste: Arvonnan voittaja

Kevättä kohti kovasti jo mennään ja nyt on jo korkea aika ilmoittaa viime vuoden Vuosi väriterapiaa-haasteen arvonnan voittaja. Kerrataan vielä. Eli kaikkien osallistujien kesken lupasin arpoa paketillisen lankoja yms. käsityötarvikkeita voittajan suosikkiväreissä. 

Haluan kiittää kaikkia osallistujia haasteeseen osallistumisesta. Kauniita töitä saitte aikaiseksi ja toivottavasti nautitte väriterapiastanne vuoden varrella. Olen käynyt kurkkimassa blogeissanne, vaikka kiireiden keskellä kommentointi on haasteen emännältä jäänyt. Pahoittelut siitä!

Arvonta suoritettiin perinteisesti paperilapuilla yhden todistajan/lipunnostajan läsnäollessa, joka oli tällä kertaa ruokiksella oleva mieheni. Listasin bloginne ja laitoin jokaiselle oman arvontanumeron. Arvontalappuihin kirjoitin pelkät numerot. Muutamat "osallistujat" jouduin diskaamaan - sellaisia haamuosallistujia oli, ketkä olivat ilmoittaneet lähtevänsä mukaan haasteeseen, mutta eivät sitten innostuneet/muistaneet syystä tai toisesta. Arpalipun sai käytännössä, jos oli toteuttanut haastetta vähintään yhtenä kuukautena.

Tällä kertaa onnetar suosi henkilöä, joka pitää blogia.............
...................................................................
Itse tehty.

Onneksi olkoon! Nyt vain suosikkivärejä minulle ilmoittelemaan! :) 

torstai 11. tammikuuta 2018

Kasarilapsen kauneimmat patalaput


Lähdin istagrammissa mukaan Mehukekkerit-blogin
luotsaamaan kässävuosihaasteeseen... Joka kuukaudelle on annettu aihe, mihin käsityön (ompelus, virkkaus, neule tms.) tulee liittyä. Aluksi osa kuukausista, esimerkiksi #housuhelmikuu tuntui suuritöisiltä ompelukoneen lojuessa kaapissa huoltoa vailla. Mutta eihän haaste oo haaste, jos ei halua poiketa omalta mukavuusalueelta tai ei joudu ponnistelemaan päämäärän eteen.   

#mehukekkeritkässävuosi käynnistyi turvallisesti aiheella #jämätammikuu. Ihanan helppo aloitus tällaiselle ihmiselle, kun lankanyssäköitä löytyy ylitse omien tarpeiden - eikä mistään voi tietenkään luopua, kun jokaiseen lankaan suhtautuu kuin aarteeseen. 

Happy berry crochetin (youtubesta löytyy) sydänkuviolla olin virkkaillut muutamia kaksivärisiä patalappuja. Kuten esimerkiksi nämä alhaalla kuvassa olevat, Novitan Isoveli-langasta tehdyt.


Janosin lisää sydämiä keittiöön ja niinpä päätin haasteen tiimoilta  toteuttaa jämälangoista patalappuja - ajatuksella enempi väriä, kiitos! Pohjalangaksi päätyi luonnonvalkoinen, karhea Novitan Juhani. Värikkäämmät langat valikoitui ilman suurempia suunnitelmia, mutta virkatessa värikombo alkoi muistuttaa neonväristä 80-lukua. Sehän passasi, kasarilapsi kun oon... Ja aloin leikkimielisesti kutsua patalappuja "Kasarilapsen kauneimmiksi patalapuiksi".

Värien villitsemänä tein yhden ison patalapun lisäksi kolme pienempää eri värijärjestyksillä. Lopputulos on aika retro ja muut hellan vieressä olevat patalaput näyttää kyllä pliisuilta näiden rinnalla. Näillä kevättä huokuvilla patalapuilla korkkaan haasteen ensimmäisen osan.


perjantai 5. tammikuuta 2018

Lankoja tarjottimella

Tämän vuoden eka postaus kertoo lankahankinnoistani. Pitkän ajan olin miettinyt tilaavani uusia lankatuttavuuksia nettikaupasta Ice yarns. Onko tuttu? Ihastuin lankoihin niin, että ei taatusti jää tilaukset kahteen ostokertaan. Listasin plussia ja miinuksia (huonoa sanottavaa ei kyllä hirveästi ole, mutta nekin mistä täytyy rokottaa, niin kompensoituu kyllä plussilla). 



PLUSSAT
+Kaupassa todella runsas valikoima niin lankojen värin kuin materiaalin suhteen, oikea neulojan paratiisi. Valinnan vaikeutta tulee varmasti. Kaupasta löytyy paljon esim. efektilankoja ja sellaista, mitä ei kotimaan markkinoilta saa

+Halvat hinnat. Kaupassa myös paljon tarjouksia jo ennestään olemattomista hinnoista. Myyvät lankoja paketeittain. Esim. 1 tuote vastaa 8 kerää lankaa tms.
   
+Nettisivuilla tuotekuvaukset realistisia, värit vastaa todella hyvin todellisuutta. Langat livenä juuri sellaisia kuin oli odottanutkin niiden olevan. Mitään sattumia, vääriä tuotteita tms. paketissa ei ollut

+Supernopea postitus, vaikka Turkista asti tulevat. Langat kulkee nopeammin kuin kotimaan posti toisinaan... Toisen tilaukseni tein maanantai-iltana ja perjantaina oli jo lähetti ovella. Ja tosiaan, lähetti tuo ovelle asti! 

MIINUKSET

-Postikulut maksoi varmaan enempi kuin itse langat? Mutta postikulut oli realistiset ja postikulut ja langat ynnättynä yhden kerän hinta on silti melko edullinen, ehkä jopa edullisempaa kuin suoraan kaupan hyllyltä ostettuna kotimaan markkinoilla olevia lankoja. Postikulut määritellään tuotteen painon mukaan

-Aluksi nettisivut vaikutti vähän sekavilta, mutta pienen tutustelun jälkeen kyllä alkoi löytyä... 


Näillä lankatuttavuuksilla pääse varmasti hyvin vauhtiin. Tein kaksi eri tilausta ja ekassa satsissa tuli kullankeltaista Airwool Worsted-lankaa ja tummanvihreän hohteista Rock-star lankaa.Toisessa satsissa tuli mintunvihreää Sale Winter-lankaa. Esim. Sale Winter-lankaa oli yhdessä tuotteessa kahdeksan kerää ja langat maksoi sen 8 €. Yhdessä kerässä on 200 m lankaa. Postikuluineen tilaus oli hiukan yli 13 €. Ei siis ollenkaan paha hinta 1600 metristä lankaa. ;)